No nyt on sitten muutettu vahingoittuneesta luukusta pois!
Vakuutusyhtiö sai paskahalvauksen pyytämästäni muuttopalvelun tarjouksesta ja hankki tilalle halvemman firman. Vanhan viidakon sananlaskun mukaan markalla saa markan tavaran, ja niinhän siinä todella kävi. Tiistaiaamuna saimme kaksi reipasta nuorta miestä nojailemaan kuorma-auton kylkeen ja polttamaan tupakkaa. Ilmeisesti työehtosopimus kieltää jatkuvan tupakoinnin, koska seisojat pitivät välillä pieniä taukoja blaadaamisesta ja saivat näiden taukojen aikana pakattua kirjat ja osan astioista laatikoihin. Kellon lyödessä neljä pojat lopettivat tupakoinnin ja lähtivät koteihinsa, tai missä ikinä mahtavatkaan asustaa. Meillä oli edelleen kaikki lasten lelut pakkaamatta samoin kuin vaatteet ja osa astioista. Ja huonekalut suojaamatta. Ja yläkertaan remontin tieltä siirrettävät kamat edelleen alhaalla. Ja niin edelleen. Illalla pakkasimme minkä ehdimme ja jaksoimme, koska muuten muutosta ei olisi tullut mitään.
Keskiviikkona tupakkamiesten määrä tuplaantui. Kun viimeksi muutimme puoli vuotta sitten, olimme toki pakanneet kaiken valmiiksi ennen muuttopäivää. Tuolloin koko omaisuuden pakkaaminen muuttoautoon kesti vajaan tunnin ja alle kolmen tunnin kuluttua aloituksesta muuttomiehet saivat oman urakkansa päätökseen. Entä nyt, kun tavaraa oli vähemmän? Aamupäivä meni käytännössä pakkamiseen ja suojaamiseen. Puoliltapäivin kuorma oli valmis ja joskus ennen neljää purettu uuteen osoitteeseen. Tupakkamiehet ehtivät hetken auttaa keittiön aukipakkauksessa, mutta tuntien tullessa täyteen muuttohommat lankesivat taas meidän itse hoidettaviksi. Klo 23 katsoimme vaimon kanssa tehneemme tarpeeksi yhdelle päivälle ja avasimme erinomaisen Zinfandelin, jota menikin melkein koko pullo.
Tänään tuli kaksi uutta tupakkamiestä sinne vahingoittuneelle asunnolle siirtämään loput tavarat alakerrasta ylös remontin tieltä, mutta jonkin rekrytoinnissa sattuneen virheen vuoksi nämä eivät tupakoineet. Olin lentää hämmästyksestä takamukselleni tästä yllättävästä havainnosta. Mutta istu ja pala; nämähän saivatkin tavarat liikkumaan aivan kelpo vauhdilla yläkertaan. Jo on aikoihin eletty.
Kirjasin tekemiämme tunteja ylös; vaimolle 31 tuntia ja itselleni 25. Ei paha, kun kyseessä piti olla palvelumuuutto. Muistelen jonkun muuttofirman edustajan kertoneen, että periaatteessa palvelumuutto toimii niin, että asiakas voi vaikka tehdä pienen lomamatkan sillä aikaa kun muuttomiehet tekevät omat hommansa. Me olisimme ehkä ehtineet kaiken sen pakkaamisen lomassa matkustaa Käpylän lippakioskille kahville, mutta siitäkin olisi tullut huono omatunto. Ja huonoa omatuntoa en missään nimessä halua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti