Paskaksi vaan kun ei ole omaa

Keittiömme jälleenasennus näyttää poikivan reklamaation tai kaksi. Keskeneräistä työtä ei pitäisi moittia, mutta työtaso on murrettu pa5kaksi ilmeisesti jo purkuvaiheessa. Eivät kuitenkaan vaivautuneet meille kertomaan tästä, vaan huomasin tihutyön sattumalta tänään.

Taso on tilaustavaraa, joten joudumme elämään muuton jälkeen viikkotolkulla särjetyn työtason kanssa. Jos siitä olisi ajoissa kerrottu, olisin ehtinyt tilata tason sillä aikaa kun kämppää korjattiin. Saatanan tunarit!

Kylmäkalusteet ovat integroitua mallia, eli niissä on ovensa päällä kalusteovet. Tänään ne olivat vielä aivan miten sattuu, mutta katsotaan asentuvatko oikein. Sai niiden kanssa tehdä töitä keväällä itsekin, mutta toisaalta minä olenkin juristi, en keittiöasentaja.

Muutto on tilattu kahden viikon päähän ja jo viikon kuluttua tuolla pitäisi olla kaiken kuosissa, silloin muuttomiehet siirtävät remontin ajaksi varastoidut tavarat paikoilleen. Saa nähdä miten käy. Muuttofirma on onneksi toinen kuin viimeksi, ehkä nämä muuttavat enemmän kuin tupakoivat.

Hypokondriaa vai -termiaa

Olen saattanut jossain sivulauseessa antaa hieman negatiivissävytteisiä lausuntoja remontin aikaisesta sijaisasunnostamme, jota myös tuttavallisesti Hellholeksi kutsumme. Tämä läävä sijaitsee Jumalan selän takana keskellä asumatonta korpea ja on varustettu Jeesuksen vanhoilla laitteilla ja puoli-ilmaisilla pintamateriaaleilla. Peltikatto pitää saatanallista meteliä, eikä vuokralaisnaapureita kiinnosta minkään kunnossa pitäminen. Ja kylmä on kuin ryssän helvetissä. Melko vanhatestamentilliset tunnelmat, etten paremmin sanoisi.

Jotkut lähimmäiseni ovat antaneet ymmärtää, että heidän mielestään saatan joskus liioitella kärsimyksiäni ja värittää tarinoitani tehostusmielessä. Tämä on silkkaa panettelua, mutta myönnän, ettei Hellhole ole aivan pelkästään kamala läävä. Neliöitä piisaa ja olohuone on mukavan valoisa. Ja totuuden nimissä on myönnettävä, että paikka sijaitsee Helsingissä kehä I:n sisäpuolella, jopa kohtuullisella marginaalilla tuohon kammoksuttuun susirajaan. Tarkemmin määriteltynä Veräjänmäessä, joka on pientalovaltainen Oulunkylän osa. Keittiön varusteet eivät ole keraamisia, mutteivat toisaalta kampakeraamisiakaan. Jotain siltä väliltä.

Myönnytyksillä on kuitenkin rajansa. Kylmä täällä on. Huonelämpötilan suhteen olen kermaperse, joka vaatii 20 asteen ylitystä. Täällä se ei joka huoneessa täyty. Luulotautiepäilyt voi heittää sivuun, meillä on lämpömittari ja osaan lukea sitä. Varmemmaksi vakuudeksi huoltoyhtiö lähestyi kirjeellä, jossa ilmoitettiin kaikkiin kuuteen yhtiön asuntoon tehtävästä sisälämpötilan mittauksesta, koska asuntoja on moitittu kylmiksi. Minä en ole huoltoon moittinut tätä, joten jos huoltoyhtiö ei ole tästä blogista tunnistanut paikkaa, on tietolähteenä ollut joku naapureista. Muutkin siis palelevat.

Tästä päästään siihen tosiasiaan, että kylmyys ei ole harhaista kuvitelmaa, vaan vähintään joukkohallusinaatio - ellei suorastaan absoluuttinen totuus. Ja yksi totuus antaa kummasti uskottavuutta muillekin kirjaamilleni ja kuvaamilleni kauheuksille, joille meidät on täällä altistettu. Eräiltä ystäviltä tänne lahjaksi saamamme "Les Miserables" -dvd kuvaa hyvin kurjuuttamme täällä Hellholessa.

Voi tätä kärsimystä.

Ihmisten jaloissa

Vielä viikko sitten lattiat olivat raa'an näköisiä betonipintoja, nyt ei betonia enää näy. Olohuoneen Saima on suojattu pahveilla, joten siitä postaan kuvan joskus myöhemmin. Eteisen laatoitus on nyt saumattu ja keittiön laminaatti paikallaan. Kuvapari ennen ja jälkeen -tyyppisesti kertonee kuinka apeus ja epätoivo ovat vaihtuneet odotukseen. Toivottavasti voin viikon kuluttua postata kuvan valmiista keittiöstä jossa kaapit paikallaan. Teemana on nyt siis selvästi lattia, toivottavasti pian pääsemme keittiö-teemaan. Helppous ei ole valitettavasti ollut teemana missään vaiheessa tätä show'ta.

Viikko sitten keittiö näytti tältä:

Nyt laattalaminaatti on paikallaan, alakaapit ja kylmäkalusteet puuttuvat:

Tällä tahdilla muutamme sittenkin jouluksi kotiin. Nyt jännittää se, minkälaisen jumpan vakuutusyhtiö meille tällä kerralla kehittää. Vai menisikö ihan kunnolla?

Otsikkohan on, kuten yleisesti tiedetään, lainattu suoraan Lattian- ja seinänpäällysteliiton historiikista (kyllä, sellainen liitto on ihan oikeasti olemassa).

Himmeä valonkaje tunnelin päässä

Parkettilattian hintasekoilu saatiin selvitettyä ja materiaaliksi valittiin Karelia-Upofloorin upea Saima Lumi -lukkoponttiparketti. Sekoilun selvittämiseen täytyy jättää pieni varaus, sillä remppafirman nokkamies kertoi hinnan olevan niin luilleen laskettu, että meidän tulee itse maksaa alusmatto - noin 80 €. Tarkkaa hommaa kuin hyttysen ...no, kyllähän te tiedätte. Remontin kokonaishintahan on varmasti toistakymmentätuhatta.

Tätä kirjoittaessa parketin pitäisi olla asennettuna. Eteisen laatoitus on myös tehty, mutta saumaus puuttuu. Keittiön laattalaminaattilattia on tilattu ja lienee paikallaan ensi viikolla. Sen jälkeen päivä tai vähän yli listoitusta ym, jonka jälkeen alkaa keittiön kasaaminen paikalleen. Tällä vauhdilla remontti saattaa olla valmis itsenäisyyspäivään mennessä. Siihen päälle loppusiivous, yläkertaan varastoitujen tavaroiden ja huonekalujen siirto alas, ja kohta pitäisikin jo saada muuttoauto pihaan.

Jos laskuni pitävät kutinsa, on sijaisasumisemme hellholessa jo hyvinkin puolivälissä tai vähän yli. Ensikertalainen pääsee vankilasta ehdonalaiseen vapauteen kun kakusta on lusittu puolet, joten vankilatuomioon verrattuna hellhole on ankarampi.

Ankaruudesta puheen ollen, hellholen ankara kylmyys on alkanut hellittää jäistä otettaan, kun olen ottanut tavaksi ilmata lämpöpatterit kahden päivän välein. Nyt enää yksi huone on jatkuvasti kylmänä. Ei niissä muissakaan ole hiki päässyt yllättämään, mutta enää ei tarvitse nukkua villapaidassa.

Palaan vielä omaan kotiimme (kuvannollisesti) ja sen remonttiin. Vaikka taannoin varoitin koskaan kehumasta ketään, uskaltaudun uhmaamaan omaa kehoitustani (vai tulisiko sen olla "kehotustani"?) ja kehumaan remonttihenkilöämme. Kaveri tekee hyvin tunnollisesti työnsä ja jälki on ollut oikein siistiä. Onhan laattoihin jäänyt pintaan laastijäämiä, joiden puhdistaminen voi olla helvetillinen homma ja parketin asennuksessa ensimmäisen ovenkarmin kohdalle tuli karmin muotoon leikattu parketti sen sijaan, että karmista olisi sahattu alhaalta pätkä pois ja ujutettu lauta alle. Muuten näyttää hyvältä.

Kaiken harmin ja ikävän jälkeen tunnelin päässä näyttäisi olevan himmeä valonkaje. Vielä on liian aikaista veikata onko se aurinko vai vastaantuleva pikajuna.

Harmaa talous, musta tulevaisuus

Olemme päässeet vesivahingon korjaustyössä yllättäen siihen kohtaan, jossa valitaan uusia pintamateriaaleja. Lähtökohtana on vahinkoa edeltänyt taso, mutta itse materiaaleja tai niiden kuosia voi vaihtaa kunhan hinta pysyy samana.

Parketti on näkyvin valittava. Alkuperäinen lattiaan liimattu tammisauvaparketti oli mielestäni todella hyvä lattia, mutta hieman tylsän näköinen. Makuasia. Käytössähän tuollainen oikea lattia hakkaa kevyesti uivat lautaparketit. Kävimme Parketti Romanoffilla katselemassa vaihtoehtoja ja kysyimme heidän hintansa tuolle alkuperäisen kaltaiselle lattialle. Asennettuna satasen neliö. Tuohon hintaan saa jo kaikenlaista muutakin asennettuna. Päätimme katsastaa vaihtoehdot.

Erilaisten harmaiden tammilankkujen ja bambusäleen jälkeen löysimme maailman upeimman parketin työkaverini vinkistä. Karelia-Upofloor valmistaa Saima-parkettia, jolla on jonkinlainen kulttistatus, niin oudolta kuin se lattian kohdalla kuulostaakin. Saimaa tehdään sekä liimattavaksi että lukkoponttina. Toki noista ainakin lukkopontti mahtuisi hintahaarukkaan, ajattelimme.

Väärin. Kaikkein upein Saima, kalanruotokuvioon ladottu ja alustaan liimattu Lumi maksaa asennettuna noin 140 € neliöltä. Pitkänä liimattavana hinta on edelleen yli huntin ja lukkoponttina kenties vähän alle - tämä jäi hieman epäselväksi, kun meidän materiaalihintamme Starkista oli aivan toimen kuin remppafirman saama hinta K-raudasta.

Remppafirman nokka sanoi kuitenkin sellaisen tammimosaiikin olevan asennettuna vain noin 70 € neliöltä. He olivat saaneet joltain parkettiurakoitsijalta tällaisen tarjouksen. Ero Romanoffin hintaan on 30€! Romanoff olisi siis noin puolet kallimpi kuin tämä remppafirman urakoitsija.

Tuota hintaeroa ei tehdä erilaisella katteella tai itse parketin hintaerolla, varsinkaan kun Romanoff tuo itse omat kamansa maahan. Työ on sama ja lattianpäällystysalalla on yleissitova tes, joten työn hinnassakaan ei voi olla eroa - edellyttäen, että työehtosopimusta noudatetaan ja kaikki työnantajamaksut maksetaan asianmukaisesti.

Ehkä asialla on pieni erikoistunut yrittäjä, joka ei saa keikkoja kuin hinnalla. Mutta kuka näitä tekee pelkästä työn ilosta? Ettei tässä olisi kuitekin kyse hämärän rajamailla toimivasta verstaasta, jolta jää joskus osa maksuista roikkumaan? TyEl-maksuja voi nykyisin vältellä toista vuotta ja saada puhtaat TyEl-todistukset, kunhan tietää mitä tekee. Minä tiedän siihen keinon, enkä usko olevani yksin. Verottajalla on tapana saada omansa, mutta luovalla kirjanpidolla saa mukavasti vapautusta, kunnes jää kiinni. Eikä tessin mukaisia palkkoja ole raksoilla ennenkään kaikille maksettu, varsinkaan ulkomaalaisille.

Toivottavasti olen spekulaatioineni täysin metsässä ja kyse on vain pienten tekijöiden summasta, joilla vaatimaton ja kunnollinen yksityisyrittäjä ottaa itselleen mukavan keikan. Jos hintataso on tuo, niin meidän lattiavalintamme lienee tuo oikea liimattu tammiparketti. Josko siihen saisi valkolakkauksella vähän trendikkäämpää ilmettä.

Parketin ja muiden matskujen saatavuudesta riippuen remontti saattaa valmistua tämän vuoden puolella, jopa ennen joulua.

Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa

Huomaan toistaneeni itseäni kertoessani viemäriputken ja sadevesiputken keskinäisestä etäisyydestä - tosin vaihtelua tuo se, että välimatka oli ensin 15 ja sittemmin 10 cm. Alla oleva kuva ratkaiskoon asian.

Toisessa kuvassa on toinen järjen riemuvoitto; puolen neliön gyproc-seinästä on silpaistu alhaalta 20 cm siisna pois. Nyttemmin reiän tilalla on paikkapala. Toisilla on aikaa askarrella. (ja toisilla kirjoittaa joutavuuksia...) Remppafirman työnjohtajan mukaan seinistä tulee niin siistit, ettei saumoja huomaa. Hyvä näin.